Ohita valikko

Rahapelijärjestelmä

Vaikuttamistyö

Kun keskustellaan rahapelijärjestelmästä, on ensisijaisena tavoitteena aina pidettävä rahapelihaittojen ehkäisyä. Valittu järjestelmä ei itsessään ehkäise tai aiheuta haittoja, vaan kyse on aina siitä, miten järjestelmää säädellään. Myöskään raha ei saa ohjata keskustelua: fokus ei saa olla tuotoissa eikä etenkään sellaisissa tuotoissa, joita laskettaessa ei huomioida kuluja, pelaajien häviämiä rahoja tai sitä, mitä nämä tarkoittavat pelaajille ja kansantaloudelle.

Sininauhaliitto haluaa osallistua keskusteluun rahapelijärjestelmästä. Tälle sivulle kootut tiedot perustuvat dosentti Janne Nikkisen Sininauhaliiton tilauksesta tekemään selvitystyöhön keväällä 2024.

Selvityksen johtopäätökset: Sosiaalieettisesti kestävä rahapelijärjestelmä

Rahapelien järjestämiseen liittyy useita riskejä. Uhkapelaaminen on lähtökohtaisesti haitallista, eikä turvallisen tai vastuullisen pelaamisen rajaa ole mahdollista määrittää. (Markham ym. 2016). Pienetkin summat kuukaudessa ovat merkityksellisiä, jos pelaajat ovat vähätuloisia. Mikäli järjestelmää (olipa se lisenssi- tai monopolipohjainen) kehitetään ja säädellään tuotot edellä, haitat korostuvat väistämättä. Kansanterveystasoisen haittanäkökulman korostaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta rahapelijärjestelmä olisi mahdollisimman sosiaalieettinen.

Haittojen ehkäisyn tulee olla rahapelipolitiikan johtava periaate. Suomalaista rahapelijärjestelmää pitää joka tapauksessa uudistaa siten, että järjestelmä onnistuu nykyistä paremmin ehkäisemään pelihaittoja. Mikäli siirrytään lisenssijärjestelmään, järjestelmää suunniteltaessa ja sitä toteutettaessa on panostettava merkittävästi sääntelyn toteuttamiseen.

Sosiaalieettisesti kestävälle rahapelijärjestelmälle voidaan antaa seuraavat pidemmän ja lyhyemmän aikavälin suositukset:

1. Rahapelikulttuurin muutos ja pelaamisen kanavoiminen vähemmän haitallisiin peleihin

  • Verotuksen taso voi olla korkeampi kuin 20 %/GGR (gross gambling revenue, peliyhtiöille jäävä osuus voittojen maksun jälkeen). 30 %/GGR tai korkeampi verotus on yhä hyväksyttävä kansainvälisille rahapeliyhtiöille. Haitallisimpia pelejä tulisi verottaa korkeammalla veroasteella.
  • Pienempi määrä lisensoituja yhtiöitä on todennäköisesti parempi kuin suuri määrä ja aiheuttaisi kuluttajan näkökulmasta vähemmän aggressiivista kilpailua.
  • Vain kanavoimalla kulutusta sääntelyn piiriin voidaan vähentää pelihaittoja.
  • Pidemmän aikavälin tavoitteena tulee olla hyväksyvän rahapelikulttuurin muutos (de-normalisaatio) ja kaikkein haitallisimpien pelien kysynnän väheneminen.

2. Sääntelyn painopisteen tulisi olla väestötason haittojen ennaltaehkäisyssä, ei jälkikäteen reagoinnissa

  • Sääntelyä tulee suunnata pelaajien käyttäytymisen sääntelystä haitallisten pelityyppien ja pelaamiseen kannustavien käytäntöjen sääntelyyn ja rajoittamiseen (vrt. van Schalkwyk ym. 2023).
  • Pelaajille tulee tarjota pakollisia ja kohtuullisia pelirajoja sekä helppokäyttöisiä ja kattavia pelinestojärjestelmiä.
  • Markkinoinnin ja mainonnan osalta tulee pyrkiä pidemmällä aikavälillä täyskieltoon, joka käsittää myös kaiken tuotenäkyvyyden. Siirtymäaikana voidaan ottaa mallia Hollannista, jossa on lisenssijärjestelmään siirtymisen jälkeen alettu edetä yhä vahvemmin markkinoinnin rajoittamiseen. Hollannissa kaikki kohdentamaton mainonta kielletään vuodesta 2023 alkaen. Sponsorointi kielletään vaiheittain vuosina 2024–2025.

3. Sääntelyn ulkopuolista pelaamista tulee aktiivisesti pyrkiä estämään järjestelmästä riippumatta

  • Blokkausjärjestelmässä tulee hyödyntää nk. laskeutumissivustoja, joita voidaan käyttää tiedottamisen välineenä. Esimerkiksi järjestelmän ulkopuolisten voittojen veronalaisuus todennäköisesti vähentää kiinnostusta näihin pelisivuihin.
  • Maksuestojen tulee sisältää myös digitaaliset lompakot ja uudet maksuvälineet.
  • Hakukonetuloksien hyödyntäminen kysynnän ohjaamisessa (vrt. Googlen rich results -päätös).
  • Laillista pelitarjontaa voidaan ohjata ja rajoittaa kieltämällä luvanvaraisten peliyhtiöiden yhteistyö sellaisten pelinkehittäjien kanssa, jotka tuottavat pelejä myös ei-luvanvaraisille peliyhtiöille.

4. Pelinhallintavälineet ovat tärkeitä, mutta eivät ensisijaisia haittojen ehkäisyn välineitä

  • Tarvitaan yhteen valvontarekisteriin keskitetyt pelinestojärjestelmät, jotka kattavat kaiken pelaamisen.
  • Saatavilla on oltava pelirajoituskokonaisuuksia, joissa on riittävä tunnistautumisen taso ja jotka kattavat kaikki säännellyillä markkinoilla olevat peliyhtiöt.
  • Huolenpitovelvollisuus eli operaattorin valvontavastuu on hyvä lähtökohta, mutta vaatii tarkan määritelmän. Pelioperaattori on velvoitettu ottamaan yhteyttä liiallisesti pelaavaan. Miten toimitaan, jos henkilöä ei yrityksistä huolimatta tavoiteta tai yhteydenotto ei johda pelaamisen vähenemiseen?
  • Painopisteen tulee olla pelaamisen kokonaiskulutuksen vähentämisessä sekä uhkapelitarjonnan muuttamisessa hitaampien ja sitä kautta vähemmän haitallisten pelien suuntaan.

5. Itsenäinen ja vahva sääntelyelin riittävillä resursseilla ja toimivallalla

  • Valvovalla viranomaisella tulee olla riittävästi itsenäistä toimivaltaa toimia tehokkaasti eli antaa varoituksia ja määrätä seuraamusmaksuja tai sakkoja. Joissain tilanteissa tulisi olla myös mahdollisuus peruuttaa yhtiöiden lisenssi etenkin tapauksissa, joissa lisenssiehtoja ei selvästi noudateta. Peruutuksen syyt voivat liittyä mm. rahanpesuun tai vastuullisuus- ja huolenpitovelvollisuuskäytäntöjen laiminlyönteihin.
  • Valvovalla viranomaisella tulee olla reaaliaikainen pääsy kaikkeen peliyhtiöiden dataan. Tätä dataa tulee käyttää uhkapelihaittojen ehkäisyyn eikä esimerkiksi kohdennettuun markkinointiin.
  • Valvovan viranomaisen ja peliyhtiöiden tai lobbaajien välillä tulee olla vähintään 2–3 vuoden nk. pyöröovikarenssi. Tällä hetkellä on mahdollista siirtyä lähes suoraan valvontaelimestä peliyhtiöön töihin tai päinvastoin.
  • Lobbaamisen rajoittaminen avoimiin rekistereihin tai määräämällä, ettei sääntelyelin (käytännössä valvontaviranomainen) saa asioida peliyhtiöiden edustajien kanssa varsinaisen valvontatoiminnan ulkopuolella muuten kuin sääntelytahon aloitteesta.

 

 

Nettipelaaminen lisääntyy Suomessa koko ajan ja suuntautuu entistä enemmän säädellyn monopolin ulkopuolelle. Myös rahapeleihin liittyvä ongelmallinen pelikäyttäytyminen ja rahapelihaitat ovat siirtyneet verkkoon, ja iso osa ongelmallisesti pelaavista pelaa monopolin ulkopuolisilla toimijoilla. Nykytavalla toteutettu järjestelmä ei kykene riittävällä tavalla ehkäisemään pelihaittoja.

Peluurin asiakkailleen tekemän kyselyn mukaan ensisijaisesti netissä pelaavien määrä kasvoi 25 % vuosina 2019–2022. Samana aikana ensisijaisesti fyysisillä pelipisteillä pelaavien määrä laski 76 %. Jo 90 % Peluuriin yhteyttä ottaneista pelaajista pelaa ensisijaisesti netissä. (Peluuri, 2022.)

Monopoli murtuu

Suomen rahapelien monopolijärjestelmä on menettänyt markkinaosuuttaan jo vuosien ajan. Rahapelien pelaaminen internetissä on yleistynyt nopeasti koko 2010-luvun, mutta Veikkauksen pelikate digitaalisista peleistä on säilynyt silti lähes muuttumattomana vuosina 2016–2022. Voidaan päätellä, että ihmiset pelaavat säännellyn järjestelmän ulkopuolella.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2019 tekemän tutkimuksen mukaan Veikkauksen osuus rahapeleistä verkossa oli 62 % ja muiden toimijoiden (ml. Ahvenanmaan Paf) 38 %. Vuonna 2021 Veikkauksen markkinaosuus verkossa pelattavista rahapeleistä oli sen oman vuosiraportin mukaan enää 59 %, ja vuonna 2022 tämän on arvioitu laskeneen jo 50–53 prosenttiin. (EGBA, 2021.)

Suomessa Veikkauksen ulkopuolelle suuntautuva pelaaminen eli niin kutsuttu offshore-markkina kasvaa nopeasti. Kanavointiaste eli se, miten suuri osa pelaamisesta kohdistuu kotimaiseen pelitarjontaan, on Suomessa jo huomattavasti alle Euroopan keskiarvon (EGBA, 2021).

Tuoreimpien kotimaisten kyselytutkimusten (THL, Pelaajabarometri, Taloustutkimus) arviot kertovat, että rahapelejä pelaavista suomalaisista aikuisista pelaa verkossa jo 35–55 prosenttia. Noin 5–6 % vastanneista ilmoittaa pelaavansa Veikkauksen ulkopuolisia pelejä. Kuuden prosentin osuus aikuisväestöstä tarkoittaa noin 270 000 ihmistä, eli Espoon lähes koko aikuisväestön kokoista joukkoa.

Iso osa pelaa sääntelyn ulkopuolella

Veikkauksen ulkopuolinen verkkopelitarjonta on runsasta, ja siihen kulutetaan paljon rahaa. 17.4.2023 julkaistun Sisäministeriön selvitysryhmän raportin mukaan järjestelmän ulkopuolelle suuntautuvan pelaamisen arvo on noin 500 miljoonaa euroa. Raportti on luettavissa täällä.

Tämä tarkoittaisi säännellyn järjestelmän ulkopuolisen pelaamisen olevan 550–660 miljoona euroa vuodessa (mukaan lukien Ahvenanmaan Paf, jonka osuus on 60–80 miljoonaa euroa). Veikkauksen ulkopuolella pelataan siis vuodessa yli puoli miljardia euroa.

Kuvio 1. Nykyisen järjestelmän eri kanavien markkinaosuudet Suomessa ja Euroopassa (H2 Gambling Capitalin tietojen perusteella (EGBA, 2021). Vuoden 2022 tiedot ovat tässä kuviossa vielä arvioita.

Pelihaittoja ehkäisevään Peli poikki -ohjelmaan vuonna 2022 hakeneista 58 % kertoi pelanneensa ainoastaan monopolin ulkopuolisilla toimijoilla, 4 % Veikkauksella ja 38 % molemmilla. Näyttää siis siltä, että valtaosa näistä ihmisistä pelaa sääntelyn ulkopuolella. Pelaajien auttavan puhelimen Peluurin kyselyissä keskeisiksi syiksi säännellyn järjestelmän ulkopuolella pelaamiseen on kerrottu paremmat kertoimet, laajempi pelivalikoima ja suuremmat voitot. Suosituimpia verkossa pelattavia rahapelejä ovat kasino- ja vedonlyöntipelit sekä automaattipelit. Ne ovat myös eniten haittoja aiheuttavia pelejä. (Peliklinikka 2019; Peluuri, 2022; Salonen ym. 2020; ).

 

Samalla, kun pelaaminen siirtyy entistä enemmän verkkoon ja sääntelyn ulkopuolella oleville toimijoille, rahapelihaittojen ehkäiseminen vaikeutuu. Iso osa haitallisesti pelaavista ei enää ole säännellyn rahapelijärjestelmän perustehtävän eli pelihaittojen ehkäisemisen piirissä.

Peluurin tilastoissa juuri verkkopelaaminen on noussut kaikkein ongelmallisimmaksi pelimuodoksi. Peluurin asiakkaista 90 % pelaa verkossa, ja heistä 65 % mainitsee ongelmakseen nimenomaan ulkomaisen rahapeliyhtiön. Samalla, kun kivijalassa tapahtuvaa automaattipelaamista on rajoitettu esimerkiksi tunnistautumisella ja pakollisilla pelirajoituksilla, haitat ovat siirtyneet yhä voimakkaammin verkkoon, jossa samanlaisia rajoituksia ei välttämättä ole. Myös internetissä tapahtuva vedonlyönti on nousussa esiin haittoja aiheuttavana pelityyppinä. (Peluuri, 2022.)

Kuvio 2. Ensisijainen ongelmia aiheuttanut peli (osuus vastaajista), Peluurin tiedonkeruu 2019–2021.

Yksi keskeinen ongelma rahapelejä ongelmallisesti pelaavilla on ylivelkaantuminen. Esimerkiksi Peluurin Peli poikki -ohjelmaan hakeneista 74 % kertoi pelaamiseen liittyvistä veloista. Yleisin velkasumma oli 20 000–50 000 euroa. (Peluuri, 2023.)  Ylivelkaantuneiden keskuudessa suoritetun alustavan tarkastelun perusteella valtaosa verkkorahapelien kulutuksesta suuntautuu monopolijärjestelmän ulkopuolelle (SOSTE, 2023). Britanniassa tehdyn pankkidataan perustuvan laajan (N=6 500 000) tutkimuksen mukaan 10 prosentin lisäys rahapelaamisessa kasvattaa luottokortin käyttöä 11,2 prosenttia (Muggleton ym. 2021).

Pelaamista voi kokonaan estää erilaisille pelinestoilla. Tappiorajoilla taas voidaan estää pelaamiseen liittyvää ylikulutusta.

 

Rahapelien kanavointiasteesta puhuttaessa huomio tulee siirtää pelitarjoajan voitoista kanavointiin, joka suuntautuu haitallisista peleistä vähemmän haitallisiin sekä verkossa että kivijalassa. Sallivan rahapelikulttuurin vuoksi Suomella menee tässä suhteessa huonosti. Nykyistä selvästi suurempi osuus rahapelaamisesta olisi saatava säädellyn pelaamisen piiriin.

Rahapelien kohdalla puhutaan kanavoinnista ja kanavointiasteesta. Tällä kuvataan sitä, miten paljon pelaajat pelaavat kotimaisia rahapelejä. KKV:n arvion mukaan Euroopassa järjestelmän ulkopuolisen pelaamisen osuus on keskimäärin neljänneksen luokkaa. Rahapeliteollisuuden eurooppalaisen etujärjestön EGBA:n arvio on 17 %. Suomessa kanavointiaste on tällä hetkellä 65 %. Norjassa, jossa monopolia suojellaan varsin tiukasti, luku on 51 % (EGBA 2021). Rahapelien lisenssimallia noudattavista maista Ison-Britannian kanavointiaste on 98 % ja Italian 95 %. Myös Ruotsi ja Tanska yltävät yli 80 prosentin kanavointilukuihin. (KKV, 2023.) Kuvion 3 perusteella on kohtalaisen selvää, että lisenssipohjaisten järjestelmien kanavointikyky on merkittävästi korkeampi kuin monopolijärjestelmien.

Euroopassa 17–25 % kaikesta pelaamisesta ja alle 10 % verkkopelaamisesta suuntautuu järjestelmän ulkopuolelle (EGBA, 2021; KKV). Suomessa rahapelisektori kasvaa säännellyn järjestelmän ulkopuolella säänneltyä nopeammin (EGBA, 2021). Internetissä pelattavien automaatti-, kasino- ja vedonlyöntipelien osalta Veikkauksen markkinaosuus on selvästi alle 50 % (KKV).

Kuvio 3. Kanavointiaste Euroopan maissa (H2:n tietojen perusteella EGBA, 2021).

Tarkkoja arvioita eri maiden kanavointiasteesta on vaikea tehdä, sillä lisensoidut rahapeliyhtiöt saattavat liioitella offshore-pelaamisen tai laittoman pelaamisen määrää. Tällä tavoin ne pystyvät lobbaamaan itselleen edullisempaa sääntelyä ja löytävät syyn markkinoida laillisia pelejä.

Rahapelijärjestelmää koskevassa julkisessa keskustelussa on nostettu esille sekä monopolin ulkopuolelle virtaavat tuotot että monopolin ulkopuolella syntyvät haitat. Esimerkiksi Taloustutkimuksen pelihaittakyselyssä eniten mainintoja sai Ahvenanmaan Paf, toisena Unibet (osa Kindred-ryhmää, joka on Rahapeliala ry:n jäsen) ja kolmantena vaihtoehto ”muu” (KKV).

Kanavointia on perusteltu (vero)tuottojen ohjaamisella järjestelmän piiriin sekä pelihaittojen vähentämisellä. Pelkona on ollut, että mikäli ihmiset häviävät rahansa ulkomaisille peliyhtiöille, pelaamisesta saatavat yhteiskunnalliset tuotot vähenevät, ja haitat lisääntyvät.

Järjestelmän sisäisen tarjonnan houkuttelevuutta lisäävät kanavointikeinot, kuten markkinointi ja mainonta, bonukset ja ilmaiskierrokset tai pelien riskiä lisäävä tuotekehittely ovat selvästi ristiriidassa pelihaittojen ehkäisyn kanssa. Järjestelmän ulkopuolisen pelaamisen estäminen ei sinänsä lisää pelihaittoja, mutta keinojen toimivuudesta ei ole kovin vahvaa näyttöä.

Kanavointiasteen ja uhkapelihaittojen välisestä suhteesta on saatavilla vain vähän tutkimustietoa.

  • Jotkut kyselyaineistot ovat yhdistäneet säädellyn järjestelmän sisäpuolella tapahtuvan pelaamisen alhaisempiin rahapeliongelmiin (esim. Costes ym. 2016).
  • Yleisellä tasolla parempi sääntely yhdistyy alhaisempiin haittoihin (Marionneau ym. 2021).
  • Kanavoinnin mahdollisuudet haittojen vähentämiseksi riippuvat pitkälti siitä, pyritäänkö kanavoinnilla tuottojen kasvattamiseen kilpailemalla ulkomaisten yhtiöiden kanssa, vai pyritäänkö sillä myös kanavoimaan pelaajia vähemmän haitallisten rahapelituotteiden piiriin.
  • Olemassa olevan tutkimustiedon perusteella ei kuitenkaan voida todeta yksiselitteisesti, millainen järjestelmä toimisi parhaiten haittojen ehkäisyn kannalta. Rahapelihaittoja syntyy järjestelmän mallista riippumatta.
  • Suomessa vallitsee salliva uhkapelikulttuuri, ja rahapelaaminen on normalisoitua. Millä tavoin pelihaittoja pystytään parhaiten ehkäisemään valittua järjestelmää säätelemällä?

Monopolin ulkopuoliset rahapeliyhtiöt eivät sijaitse Suomessa, eikä Suomen viranomaisilla ole toimivaltaa yhtiöiden tehokkaaseen sääntelyyn. EU-tasolla ei ole olemassa rahapelisääntelyä, vaan jokainen jäsenvaltio hoitaa asian itse.  Lisenssijärjestelmään siirtyminen on nähty yhdeksi ratkaisuksi kontrolloida paremmin sekä kansainvälisten rahapeliyhtiöiden tarjontaa Suomessa että rahapelaamisen suuntautumista niiden ylläpitämille verkkosivustoille. Lisenssijärjestelmään siirtyminen tarkoittaisi eräänlaista markkinoiden uudelleen sääntelyä (reregulation). Olennaista on, millaisia ehtoja järjestelmään kuuluu, ja miten järjestelmään liittyvät rajoitukset ja sanktiot pannaan toimeen (Marionneau ym., 2021; 2022). Euroopan maissa on otettu käyttöön erilaisia malleja.

Rahapelaamiseen liittyvä markkinointi on voimakkaassa kasvussa etenkin sosiaalisessa mediassa. Peliyhtiöt hyödyntävät verkossa keräämäänsä tietoa pelaajista tekemällä mainonnasta yhä kohdennetumpaa somessa ja hakukonemarkkinoinnissa.

Rahapeliyhtiöt kohdistavat markkinointiaan tietyille ryhmille sosiaalisessa mediassa tai hyödyntämällä Googlen kohdennettua mainontaa (Torrance ym. 2021; Newall ym. 2019). Tällaista kohdennettua markkinointia on käytännössä lähes mahdotonta tutkia, sillä vain uhkapeliyhtiöillä itsellään on pääsy kohdennustietoihin (Newall ym. 2019).

  • Sosiaalisessa mediassa rahapeliyhtiöiden mainokset vetoavat erityisesti lapsiin ja nuoriin (Rossi & Nairn, 2021).
  • Isot rahapeliyhtiöt lähettävät Twitter-tileiltään yli 28 000 rahapelimainosta vuodessa (Rossi et al., 2021).
  • Suuri osa somemainonnasta liittyy ns. ”free-to-play” (F2P) eli ilmaiseksi ladattaviin ja pelattaviin peleihin, jotka ovat suosittuja erityisesti mobiililaitteissa. Mobiililaiotteet ovat alaikäisten keskuudessa kasvava pelikanava.

Uhkapeliyhtiöt hyödyntävät markkinoinnissaan erilaisia tutkimuksissa haitallisiksi havaittuja sisältöjä. Tällaisia sisältöjä ovat mukaan ainakin (Torrance ym. 2021):

  • rahapelaamisen esittäminen positiivisessa valossa ja pelaamisen normalisointi mainonnan keinoin (esim. pelaamisen yhdistäminen jokapäiväisen elämän tapahtumiin),
  • lapsiin ja nuoriin vetoava sisältö, kuten piirroshahmot, eläimet ja julkkikset,
  • voittokertoimien korostaminen ja etenkin monimutkaisten vedonlyöntijärjestelmien myyminen ”tuottoisampina” (tämä on yhdistetty mm. pelinaikaiseen vedonlyöntiin), ja
  • ilmaiskierrosten ja ilmaispelien mainostaminen.

Rahapelien markkinointia on pyritty rajoittamaan muun muassa kielloilla, varoituksilla ja erilaisilla estojärjestelmillä sekä rajoittamalla sisältöjä. Mainonnan määritelmän tulee olla mahdollisimman laaja, ja siihen tulee laskea myös “tuoteinformaatio” ja muu näkyvyys (ml. arvontalähetykset, näkyvyys urheilu-uutisoinnissa, kuten “Veikkaus-liiga”) ja kaikenlainen kohdennettu sisällöntuotanto ja markkinointi internet- ja mobiiliympäristöissä. Sääntelyn tulee ulottua myös nk. kumppanuusmarkkinointiin (affiliate), ja sääntelyn tulee olla riittävän joustavaa, jotta sillä voidaan puuttua myös uusiin markkinoinnin muotoihin sähköisessä mediassa.

  • Rahapeliyhtiöiden datan käyttäminen suoramarkkinointiin tulee ehdottomasti kieltää. Esimerkiksi Russell ym. (2018) kyselytutkimus on osoittanut, että suorat viestit sähköpostitse, tekstiviestillä ja puhelimitse kannustavat pelaamaan sekä kuluttamaan pelaamiseen enemmän rahaa.
  • Italiassa kohdennettu mainonta on kielletty, ja se ollaan kieltämässä Belgiassa (heinäkuussa 2023).
  • Kumppanuusmarkkinointi on kielletty Italiassa ja Hollannissa sekä Belgiassa heinäkuusta 2023 alkaen.

Mainontakiellot

Useissa Euroopan maissa rahapelien markkinointia ja mainontaa on pyritty vähentämään tai kieltämään kokonaan. Sääntely kohdistuu sekä mainonnan sisältöihin että esityspaikkoihin tai -aikoihin. Mainontaa on säädelty viime vuosina etenkin eurooppalaisissa lisenssijärjestelmissä.

  • Hollannissa ja Italiassa sekä Belgiassa heinäkuusta 2023 alkaen rahapelimainokset on kielletty urheilujoukkueiden pelipaidoissa tai sponsoreina, mainosjulisteet on kielletty julkisilla paikoilla.
  • Belgiassa, Italiassa ja Saksassa on kielletty internetissä tapahtuva rahapelien mainonta.
  • Belgiassa, Hollannissa, Italiassa ja Saksassa rahapelien tv- ja radiomainonta on kielletty kokonaan. Britanniassa televisiomainokset on lisäksi kielletty urheilutapahtumien aikana. Espanjassa rahapelimainoksia saa esittää televisiossa vain aamuyöllä kello 1–5 välisenä aikana.
  • Italia on kieltänyt kaiken rahapelimainonnan televisiossa, radiossa ja sanomalehdissä sekä erikseen kaiken internet-pelaamisen mainonnan. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun väestötutkimukset olivat osoittaneet, että kolmella prosentilla italialaisista on uhkapeliongelma. Luku oli Suomessa sama vuoden 2019 väestökyselyssä. (Italian osalta Minutillo ym. 2021.)
  • Saksassa lisenssitoimijoiden mainonta sallitaan radiossa, televisiossa ja internetissä ainoastaan iltayhdeksän ja aamukuuden välisenä aikana.
  • Hollannissa kaikki kohdentamaton mainonta mm. televisiossa tai julkisilla paikoilla on kielletty. Myös sponsorointi ollaan kieltämässä vuosina 2024–2025. Sallittua on vain sellainen mainonta, johon ihminen osoittaa aktiivisesti kiinnostusta esimerkiksi hakemalla rahapelejä hakukoneella internetissä (NL Times, 2022). Hollannissa on ollut käytössä myös ”jäähdytysaika”: lisenssejä myönnetään vain sellaisille yhtiöille, jotka eivät olleet aktiivisesti kohdentaneet tarjontaansa Hollannin markkinoille ilman lisenssiä edellisen kahden vuoden aikana (Butter & Ende, 2020).

Mainonnan sisältöjen rajoitukset

Mainonnan sisältöjä pyritään ohjaamaan vastuulliseen suuntaan:

  • Ruotsin rahapelilainsäädännön mukaan mainonnan sisältöjen tulee olla ”maltillisia” (moderation).
  • Britanniassa mainonnan sisällön tulisi olla ”sosiaalisesti vastuullista” (Torrance ym. 2021).
  • Ruotsissa lottopelien arvontalähetykset on hiljattain määritelty mainonnaksi, ja niitä koskevat siis samat säännöt kuin kaikkea muutakin mainontaa (Aftonbladet, 2023).
  • Hollannissa uhkapeliyhtiöiden tarjoamat bonukset rinnastetaan markkinointiin.
  • Ranskassa mainonta on sallittua vain, jos pelaajat erottavat laillisen tarjonnan laittomasta. Kaikenlainen mielikuvamarkkinointi ja nuoriin vetoava markkinointi tämän tulkinnan mukaan kiellettyä (O’Boyle, 2022).

Varoitukset

Mainosviesteihin liitettävien varoitustekstien osalta on tärkeää, että samalla määritellään, missä muodossa varoitus tulee esittää, ja kuinka suuri osa mainoksesta tulee olla varoituksen alla.

  • Hollannissa lain velvoittamille varoitusteksteille ei ole määritelty kokoa, ja ne saattavat näkyä peliyhtiöiden sivustoilla todella pieninä (Tujnman, 2022).
  • Ranskassa varoituksille on määritelty tarkka muoto, varoituksen tulee olla vähintään 15 prosenttia mainoksen koosta, ja siinä tulee olla keltainen tausta ja musta teksti. Jos kyseessä on videomuotoinen mainos verkossa, varoitus tulee esittää niin, ettei sen kohdalla voi painaa ”skip”-painiketta (Jamma, 2023).
  • Ruotsissa kaikessa mainonnassa on maininta K-18 ja auttavan tahon yhteystiedot (Spellag 15 kap 3 §).

Sponsorointi

Useissa Euroopan maissa rahapeliyhtiöiden urheilusponsorointi on joko kielletty, tai sen kieltämistä harkitaan.

  • Isossa-Britanniassa Gambling Act 2005 vapautti uhkapelien sääntelyä, mikä muun muassa lisäsi urheilusponsorointia (Bunn ym. 2019). Nyt Britanniassa keskustellaan urheilusponsoroinnin täyskiellosta. Valioliigassa on käytössä rahapeliyhtiöiden lanseeraama nk. ”whistle to whistle” -kielto, joka tarkoittaa, että otteluiden televisioinnin yhteydessä kaupallisilla kanavilla rahapelimainoksia ei saa näyttää viisi minuuttia ennen ottelun alkamista eikä viisi minuuttia ottelun päättymisen jälkeen. Pelin aikana pelialueella olevat logot ja mainokset näkyvät kuitenkin televisiolähetyksissä. (Davies, 2022). E-urheilun piirissä Isossa-Britanniassa jopa puolet tiettyjen turnausten joukkueista on rahapeliyhtiöiden sponsoroimia (Biggar ym. 2023).
  • Espanjassa rahapeliyhtiöiden sponsorointi kiellettiin jalkapallon mestaruusliigassa (LaLiga) ja kakkosliigassa (Segunda División).
  • Italiassa urheilun sponsorointi kiellettiin rahapeliyhtiöiltä.
  • Hollannissa urheilusponsorointi ollaan kieltämässä tapahtumissa vuodesta 2024 alkaen ja pelipaidoissa vuodesta 2025 alkaen (O’Boyle, 2022b).

Estojärjestelmät

Blokkaus- eli estojärjestelmien käyttö on yksi työkalu lisensoimattoman tarjonnan estämiseksi. Tuoreessa suomalaistutkimuksessa (Egerer & Marionneau, 2023) hyviksi käytännöiksi havaittiin tiedotussivut, automaatio, maksublokkausten kattavuus sekä riittävät valvontaresurssit.

  • Internet-sivujen blokkauksen yhteydessä (käytännössä IP-blokkaus) niin sanotut laskeutumissivut (landing pages) palvelevat pelkkää internetsivulle pääsyn estoa paremmin ja toimivat eräänlaisina tiedotussivuina. Laskeutumissivulla kerrotaan blokkauksen syy, ja sivu toimii informaatiotyökaluna (Egerer & Marionneau, 2023). Ruotsissa lisensoimattomille sivustoille pyrkivä ohjataan laskeutumissivustolle, jolla ilmoitetaan, että kyseinen pelisivusto ei ole lisensoitu, ja mahdolliset voitot ovat siksi veronalaista tuloa (Ruotsissa lisensoiduilla sivuilla saadut voitot ovat verottomia).
  • Verkkosivujen estämisessä on tiettyyn rajaan asti mahdollista hyödyntää automaatioteknologiaa. On varmistettava, ettei automaatio blokkaa vääriä sivustoja, kuten ongelmapelaajien auttavien palveluiden www-osoitteita. (Egerer & Marionneau, 2023).
  • Erilaiset uudet digitaaliset maksumuodot ja -lompakot sekä pankkien ulkopuoliset maksuvälineet on tutkimuskirjallisuudessa havaittu merkittäväksi ongelmaksi maksublokkien toteutuksessa (Bilykh, 2022; Hörnle ym. 2018; Egerer & Marionneau, 2023; Mordor Intelligence, 2021).
  • Tulevaisuudessa selvitettäväksi voi tulla yhteistyö muiden internetin yleistä turvallisuutta sääntelevien viranomaisten, maksupalveluntarjoajien ja hakukoneoperaattorien kanssa. Google ilmoitti vuonna 2022 poistavansa rahapelaamiseen liittyvät tuloksensa nk. rich results -osiosta, joka käsittää muut kuin tekstuaaliset hakuosumat. Joissain Euroopan maissa tehdään yhteistyötä Googlen lisäksi myös muiden hakukoneiden kanssa sääntelyn ulkopuolisten nettirahapelitarjoajien näkyvyyden vähentämiseksi hakutuloksissa. Näin on ainakin Espanjassa, Britanniassa, Ranskassa ja Norjassa (Hörnle ym. 2018).

 

Aftonbladet (2023). ”Granskningsnämnden [för radio och TV, GRN]: Programmen Keno och Lotto är reklam”. 30 Januari 2023. www.aftonbladet.se/nojesbladet/a/76mQB9/granskningsnamnden-programmen-keno-och-lotto-ar-reklam.

Auer, M., & Griffiths, M. D. (2022). Using artificial intelligence algorithms to predict self-reported problem gambling with account-based player data in an online casino setting. Journal of Gambling Studies, 1–22.

BBSD (Beauftragten der Bundesregierung für Sucht- und Drogenfragen) (2023). “Sucht- und Drogenbeauftragter stellt Schwerpunkte vor.” Presse 26.1.2023. https://www.bundesdrogenbeauftragter.de/presse/detail/sucht-und-drogenbeauftragter-stellt-schwerpunkte-vor/.

Berret, S., Marionneau, V., Sievänen, R., Nikkinen, J. (tulossa). The heterogeneity of responsible investment policies toward addictive industries.

Biggar, B., Zendle, D., & Wardle, H. (2023). Targeting the next generation of gamblers? Gambling sponsorship of esports teams. Journal of Public Health, fdac167.

Bilykh, O. (2022). ”Gambling payment processing trends”. Corefy [maksuliikenne-yhtiö] 22 September 2022. www.corefy.com/blog/gambling-payment-processing-trends.

Bjerg, O. (2010). Problem gambling in poker: Money, rationality and control in a skill-based social game. International Gambling Studies 10 (3), 239–254.

Booth, L., Anderson, A. S., White, V., Pierce, H., Moodie, R., & Pettigrew, S. (2021). Public perceptions of harm for nine popular gambling products. Journal of Gambling Studies, 37 (4), 1113–1126.

Bunn, C., Ireland, R., Minton, J., Holman, D., Philpott, M., & Chambers, S. (2019). Shirt sponsorship by gambling companies in the English and Scottish Premier Leagues: global reach and public health concerns. Soccer & Society, 20(6), 824–835.

Burt, M. (2022). ”Affordability in gambling is broken. Here’s how to fix it”. ClearStake [maksuliikenne-yhtiö] 14 November 2022. https://www.clearstake.com/blog/affordability-in-gambling-is-broken-heres-how-to-fix-it.

Butter, L. den, & Ende T. van den (2020). ”Online gambling in the Netherlands: important updates about licences and advertising”. MediaWrites (Bird & Bird lakitoimisto) 17 March 2020. https://mediawrites.law/online-gambling-in-the-netherlands-important-updates-on-licences-and-advertising/.

CasinoBeats (2019). ”‘Serious deficiencies’ cost Ninja Casino’s SafeEnt Swedish license.” CasinoBeats 17 June 2019. https://casinobeats.com/2019/06/17/serious-deficiencies-costs-safeent-swedish-licence/

Cassidy, R. (2020). Vicious games: Capitalism and gambling. Pluto Press.

Cisneros-Örnberg, J. & Hettne, J. (2018). The future Swedish gambling market: Challenges in law and public policies. Egerer, M., Marionneau, V., & Nikkinen, J. (eds.). Gambling policies in European welfare states. Current challenges and future prospects. Palgrave Macmillan, 197–216.

Copenhagen Economics (2016). Licensing system for online gambling. The Association of Online Gambling Operators (BOS) [in Sweden]. Translated version.

Correa, T., Reyes, M., Taillie, L., Corvalán, C., & Dillman Carpentier, F. (2020). Food advertising on television before and after a national unhealthy food marketing regulation in Chile, 2016–2017. American Journal of Public Health 110 (7), 1054–1059.

Costes, J.-M., Kairouz, S., Eroukmanoff, V. & Monson, E. (2016). Gambling patterns and problems of gamblers on licensed and unlicensed sites in France. Journal of Gambling Studies 32 (1), 79–91.

Davies, R. (2022). Jackpot. How gambling conquered Britain. Guardian Faber.

EGBA (European Gaming & Betting Association) (2021). EGBA internet-sivusto. www.egba.eu

Egerer, M., & Marionneau, V. (2023). Blocking measures against offshore online gambling: a scoping review. International Gambling Studies. doi: 10.1080/14459795.2023.2190372

Fjellvaer Thompson, C. (2023). ”From physical to digital markets: The role of policy tools in the digital age”. Esitys 4th Nordic Gambling Research Network Seminar (GAMIC). 30.3.2023. Julkaisematon aineisto.

Fletcher, R. (2022). ”Dutch self-exclusion system exceeds 20,000 registrations”. igamingbusiness 3 August 2022. www.igamingbusiness.com/social-responsibility/responsible-gambling/dutch-self-exclusion-system-exceeds-20000-registrations

Fooks, G., Smith, J., Lee, K., & Holden, C. (2017). Controlling corporate influence in health policy making? An assessment of the implementation of article 5.3 of the World Health Organization framework convention on tobacco control. Globalization and Health, 13, 1–20.

Gainsbury, S., Angus, D., & Blaszczynski, A. (2019). Isolating the impact of specific gambling activities and modes on problem gambling and psychological distress in internet gamblers. BMC Public Health 19: 1372.

Gallet, C. (2015). Gambling demand: a meta-analysis of the price elasticity. The Journal of Gambling Business and Economics, 9 (1), 13–22.

Gambling Insider (2022). ”Denmark reports 90% channeling rate for 2021”. Gambling Insider 24 February 2022. https://www.gamblinginsider.com/news/15320/denmark-reports-90-channelling-rate-for-2021

Gambling Insider (2022b). Gambling Commission suspends Bet-at-home licence. Gambling Insider 7 July 2022. https://www.gamblinginsider.com/news/17103/gambling-commission-suspends-bet-at-home-licence

GlüStV [Glücksspielstaatsvertrag] 2021. State treaty on the re-regulation of gaming in Germany (State Treaty on Gambling 2021). https://www.gesetze-bayern.de/Content/Document/StVGlueStV2021

Grande-Gosende, A., Lopez-Nunez, C., Garcia-Fernandez, G., Derevensky, J., & Fernandez-Hermida, J. (2020). Systematic review of preventive programs for reducing problem gambling behaviors among young adults. Journal of Gambling Studies 36 (1), 1–22.

Grinols, E. (2011). ”The hidden social costs of gambling”. The Gambling Culture. Baylor University. https://www.baylor.edu/content/services/document.php/144584.pdf

Guillou-Landreat, M., Gallopel-Morvan, K., Lever, D., Le Goff, D., & Le Reste, J-Y. (2021). Gambling marketing strategies and the internet: What do we know? A systematic review. Frontiers in Psychiatry 12: 583817.

FocusGN (2021). ”German gambling self-exclusion system to launch in August”. FocusGN 7 January 2021. https://focusgn.com/german-gambling-self-exclusion-system-to-launch-in-august.

Folkhälsomyndigheten (2022). ”Spelreklam och marknadsforing.”  https://www.folkhalsomyndigheten.se/spelprevention/om-spelproblem/spelreklam-och-marknadsforing/.

Folkhälsomyndigheten (2023). ”Spelproblem ger stora samhällskostnader.” www.folkhalsomyndigheten.se/nyhetsarkiv/2023/spelproblem-ger-stora-samhallskostnader

Health Survey England 2016. (2017). Summary of key findings. 13 Dec 2017. NatCen Social Research, University College London, Department of Epidemiology and Public Health.

Heiskanen, M., Hellman, M., Jaakkola, T., Kinnunen, J., Levitski, A., Lerkkanen, T., Marionneau, V., Oksanen, A., Pajula, M., & Salonen, A. (2020). Rahapeliautomaattien ja automaattipelien haittojen hallinta. Sosiaali- ja terveysministeriö.

Heiskanen, M., Silvennoinen, I., Nuutinen, S., Hallamaa, T., Saarelainen, J. & Björkenheim, C. (2019). ”Tunnissa meni 1500 €” – Ulkomaille pelaaminen rahapeliongelmiin apua hakeneiden joukossa. Peliklinikan raportti. https://www.peluuri.fi/ajankohtaista/peliongelmat-karjistyvat-ulkomaisilla-nettikasinoilla-pelaavilla.

HM Treasury (2013). Taxing remote gambling on a place of consumption basis: Summary of consultation responses. HM Revenue and Customs (UK). August 2013.

Hofmarcher, T., Romid, U., Spångberg, U., Persson, U., & Håkansson, A. (2020). The societal costs of problem gambling in Sweden. BMC Public Health 20 (1). 1921. Doi: 10.1186/s12889-020-10008-9.

Hokkanen, M. (2016). Rahapelit – License to print money? Yhteiskuntapolitiikka 81 (4), 461–468.

Hörnle, J., Litler, A., Tyson, G., Padumadasa, E., Schmidt-Kessen, M., & Ibosiola, D. (2018). Evaluation of regulatory tools for enforcing online gambling rules and channelling demand towards controlled offers. Publications Office of the European Union.

Igamingbusiness (2022). ”Norwegian regulator to restart daily fines for Kindred.”  www.igamingbusiness.com/legal-compliance-norwegian-regulator-to-restart-daily-fines-for-kindred.

Jamma (2023). ”France, new rules for advertising messages for the game”. Jamma.tv 9 Jan 2023. ﷟www.jamma.tv/en/actuality/france-new-rules-for-advertising-messages-for-the-game-294908.

KKV (2023). Esitys Helsingin yliopiston CEACG -tutkimusryhmälle 21.3.2023. Julkaisematon aineisto.

Konsumentverket (2020). Gransking av avtallsvilkor på spelområdet. Underlagsrapport. Konsumentverket 2020.

Kraus, L., Loy, J., Bickl, A., Schwarzkopf, L., Volberg, R., Rolando, S., … & Örnberg, J. C. (2022). Self-exclusion from gambling: A toothless tiger? Frontiers in Psychiatry (23 Sep 2022). doi: 10.3389/fpsyt.2022.992309

Kristensen, J. Hellumbråten, Leino, T., & Pallesen, S. (2022). Den samfunnsøkonomiske kostnaden av problemspilling i Norge. Nasjonalt kompetansesenter for spillforskning [Norwegian Competence Center for Gambling Research].

Lakew, N. (2022). ”Show me the money”: Preliminary lessons from an implementation of intervention tools at the payment gateway level. Journal of Gambling Studies, 38 (1), 297­–317.

Lambert, T. (2023). Mergers in the US gambling and horse racing industries: What it means for local economic development and taxation. Faculty Scholarship. 859. www.ir.library.louisville.edu/faculty/859.

Lindeman, M., Männistö-Inkinen, V., Hellman, M., Kankainen, V., Kauppila, E., Svensson, J., & Nilsson, R. (2023). Gambling operators’ social media image creation in Finland and Sweden 2017-2020. Nordic Studies on Alcohol and Drugs 40 (1), 40–60.

Livingstone, C., Adams, P., Cassidy, R., Markham, F., Reith, G., Rintoul, A., … & Young, M. (2018). On gambling research, social science and the consequences of commercial gambling. International Gambling Studies 18 (1), 56–68.

Mandolesi, G., Pelligra, V., & Rolando, S. (2022). The gambling industry’s corporate structure in a partially liberalised market. In Nikkinen, J., Marionneau, V., & Egerer, M. (Eds.). The global gambling industry: Structures, tactics, and networks of impact. Wiesbaden: Springer Fachmedien Wiesbaden, 11–25.

Marionneau, V. & Järvinen-Tassopoulos, J. (2023). ”Is mandatory identification the best way to prevent electronic gambling machine harms?” Esitys GAMIC Helsinki -kokouksessa 30.3.2023. Julkaisematon aineisto.

Marionneau, V., & Lähteenmaa, J. (2020). Yhteiskunnallisten tuottojen kerääminen rahapeleillä ja peliportfolioiden vaikutus valtion yksinoikeusjärjestelmässä. Yhteiskuntapolitiikka 85 (1), 81–85.

Marionneau, V., & Nikkinen, J. (2023). The production of horse racing in the Nordics. McGee, D., & Bunn, C. (eds.). Gambling and sports in a global age. Emerald, x–xx (julkaisuprosessissa).

Marionneau, V., Nikkinen, J., & Egerer, M. (2018). Conclusion: Contradictions in promoting gambling for good causes. Teoksessa Egerer, M., Marionneau, V. & Nikkinen, J. (Eds). Gambling policies in European welfare states. Current challenges and future prospects. London: Palgrave Macmillan, 297–314.

Marionneau, V., Egerer, M., & Nikkinen, J. (2021). How do state gambling monopolies affect levels of gambling harm? Current Addiction Reports 8, 225–34.

Marionneau, V., Egerer, M., & Raisamo, S. (2022). Frameworks of gambling harms: a comparative review and synthesis. Addiction Research & Theory. doi: 10.1080/16066359.2022.2113071

Markham, F., Young, M., & Doran, B. (2016). The relationship between player losses and gambling-related harm: evidence from nationally representative cross-sectional surveys in four countries. Addiction 111 (2), 320–330.

McCarthy, S., Pitt, H., Bellringer, M. E., & Thomas, S. L. (2021). Strategies to prevent and reduce gambling harm in Australian women. Drugs: Education, Prevention and Policy, 30 (2), 204–214.

McGrane, E., Wardle, H., Cloves, M., Blank, L., Pryce, R., Field, M., Sharpe, C., & Goyder, E. (2023) What is the evidence that advertising policies could have an impact on gambling-related harms? A systematic umbrella-review of the literature. Public Health 215, 124–130.

Minutillo, A., Mastrobattista, L., Picchini, S., Pacifici, R., Genetti, B., Vian, P., Andreotti, A., & Mortali, C. (2021). Gambling prevalence in Italy: main findings on epidemiological study in the Italian population aged 18 and over. Minerva Forensic Medicine June-September 141 (2–3), 29–41.

Mordor Intelligence (2021). Global online gambling market (2021-2026). www.mordorintelligence.com/industry-reports/online-gambling-market

Muggleton, N., Parpart, P., Newall, P., Leake, D., Gathergood, J., & Stewart, N. (2021). The association between gambling and financial, social and health outcomes in big financial data. Nature Human Behaviour 5, 319–326.

Mulheir, C. (2022). ”Genesis Global escapes license revocation as Gambling Commission imposes £3.8 million fine”. iGaming Next 27 January 2022. www.igamingnext.com/news/genesis-global-escapes-licence-revocation-as-gambling-commission-imposes-3-8m-fine

Mulligan, R. (2022). ”Svenska Spel finds youth problem gambling cut after deposit limits”. igamingbusiness 29 April 2022. https://igamingbusiness.com/social-responsibility/svenksa-spel/

Mäkipää, L. (2020). Have mergers and acquisitions created value in the online gambling industry? Aalto University. www.aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/99818

Newall, P. W. (2019). Dark nudges in gambling. Addiction Research & Theory, 27(2), 65-67.

Newall, P. W., Moodie, C., Reith, G., Stead, M., Critchlow, N., Morgan, A., & Dobbie, F. (2019). Gambling marketing from 2014 to 2018: A literature review. Current Addiction Reports, 6, 49–56.

Nikkinen, J. (2008). Sosiaalieettinen näkökulma rahapeliongelmien ehkäisyyn ja hoitoon. Stakes Raportteja 30.

NL Times (2022). ”Netherlands to heavily limit gambling adverts from 2023; Shirt sponsorship ban starts in 2025”. NL Times 9 July 2022. https://nltimes.nl/2022/07/09/netherlands-heavily-limit-gambling-adverts-2023-shirt-sponsorship-ban-starts-2025.

O’Boyle, D. (2022). ”France’s ANJ takes action to limit gambling advertising”. igamingbusiness 24 February 2022. https://igamingbusiness.com/marketing-affiliates/marketing-regulation/anj-tightens-ad-rules/.

O´Boyle, D. (2022b). ”Netherlands to ban all broadcast ads from 1 January”. igamingbusiness 11 July 2022. https://igamingbusiness.com/marketing-affiliates/marketing-regulation/netherlands-to-ban-all-broadcast-ads-from-1-january/.

O’Hagan, M. (2021). ”Dutch gambling operators to ban bonuses for under 25s with marketing code”. igamingbusiness 17 December 2021. https://igamingbusiness.com/casino-games/dutch-operators-pledge-to-ban-bonuses-for-under-25s-with-marketing-code/.

Orme-Claye, T. (2022). ”Kindred hit with €998k Swedish sanction in latest Nordic hurdle”. SBC News 23 November 2022. https://sbcnews.co.uk/sportsbook/2022/11/23/kindred-swedish-sanction/.

Pallesen, S., Mentzoni, R. A., Morken, A. M., Engebo, J., Kaur, P. & Erevik, E. K. (2021). Changes over time and predictors of online gambling in three Norwegian population studies 2013–2019. Frontiers in Psychiatry.

Poole, T. (2021). ”Did the industry cry wolf over Italy?” Gambling Insider 20 July 2021. https://www.gamblinginsider.com/magazine/114/did-the-industry-cry-wolf-over-italy.

Raijas, A., & Pirilä, M. (2019). Rahapelijärjestelmät – Suomi ja muut maat. Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

Riksdagen (2022). Regeringens proposition 2021/22:242. https://data.riksdagen.se/fil/F1F46CBC-913C-4358-98E4-9DE535BEA0B7.

Rossi, R., & Nairn, A. (2021). What are the odds? The appeal of gambling adverts to children and young persons in Twitter. October 2021. University of Bristol.

Rossi, R., Nairn, A., Smith, J., & Inskip, C. (2021). ”Get a £10 free bet every week!” Gambling advertising on Twitter: Volume, content, followers, engagement and regulatory compaliance. Journal of Public Policy and Marketing 40:4, 487–504.

Russell, A. M., Hing, N., Browne, M., & Rawat, V. (2018). Are direct messages (texts and emails) from wagering operators associated with betting intention and behavior? An ecological momentary assessment study. Journal of Behavioral Addictions 7 (4), 1079–1090.

Peluuri (2022). Peluurin vuosiraportti 2021. Pelaajien auttava puhelin. Sininauhaliitto ja A-klinikkasäätiö.

Raisamo, S. (toim.) (2021). Rahapelihaittojen seurannan indikaattorit: Rahapelihaittojen seurantaa ja sen mittareita määritelleen työryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö.

Robertson, N., Sacks, G., & Miller, P. (2019). The revolving door between government and the alcohol, food and gambling industries in Australia. Public Health Research & Practice, 29 (3): 2931921. doi: 10.17061/phrp2931921.

Salonen, A., Raisamo, S., & Lintonen, T. (2013). Suomalaisten rahapeliongelmien haasteet kansainvälisessä vertailussa. Yhteiskuntapolitiikka 78 (6), 650–660.

Salonen, A., Lind, K., Hagfors, H., Castrén, S. & Kontto, J. (2020). Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL.

Schull, N. D. (2005). Digital gambling: The coincidence of desire and design. The Annals of the American Academy of Political and Social Science 597 (1), 65–81.

Spelinspektionen (2020). ”Spelbolagens köp av spelreklamen I traditionell media minskade 22 % jamfört med 2018”. Spelinspektionen 15.6.2020. https://www.spelinspektionen.se/om-oss/statistik/statistiknytt/spelbolagens-kop-av-spelreklam-i-traditionell-media-minskade-22–2019-jamfort-med-2018/.

STM. ”Rahapelijärjestelmän ja rahapelimarkkinan tulevaisuusskenaariot valtion tulojen näkökulmasta”. Julkaisematon PPT-esitys. Mari Pajula 31.3./1.4.2023.

Sulkunen, P., Babor, T., Cisneros Örnberg, J., Egerer, M., Hellman, M., Livingstone, C., Marioneau, V., Nikkinen, J., Orford, J., Room, R., & Rossow, I. (2019). Setting limits. Gambling, science and public policy. Oxford University Press.

SOSTE (2023). ”Rahapelaaminen ja ylivelkaantuminen -tutkimus”. Solidate Oy:n aineisto. Esitys Talous- ja velkaongelmat Suomessa -seminaarissa (Marionneau, V., & Nikkinen, J.) 11.1.2023.

Thomas, S., McCarthy, S., Pitt, H., Marko, S., Cowlishaw, S., Randle, M., & Daube, M. (2023). ”It is always there in your face.” Australian young people discuss exposure to gambling activities and promotions. SSM-Qualitative Research in Health, 100220.

Torrance, J., John, B., Greville, J., O’Hanrahan, M., Davies, N., & Roderique-Davies, G. (2021). Emergent gambling advertising; a rapid review of marketing content, delivery and structural features. BMC Public Health, 21(1), 1–13.

Tujnman, A. (2022). ”The development of a disclaimer to accompany marketing and recruitment efforts for gambling product.” Esitys Lisbon Addictions 2022 -kokouksessa. https://www.lisbonaddictions.eu/lisbon-addictions-2022/presentations/development-disclaimer-accompany-marketing-and-recruitment-efforts-gambling-products.

Ukhova, D., Marionneau, V., Nikkinen, J., & Wardle, H. (tulossa). Embracing public health approaches to gambling? A review of global legislative and regulatory trends.

Schalkwyk, M. C. van, Cassidy, R., Petticrew, M., & McKee, M. (2023). Harm built in-why the gambling industry needs a Silent Spring moment. BMJ 2023;380p203.

Vidgrén, J., Husu-Kallio, J., & Lakkisto, M. [työryhmä] (2022). Vastuullista ja elinvoimaista raviurheilua Suomessa. Maa- ja Metsätalousministeriö.

VIXIO GC [VIXIO Gambling Compliance] (2021). ”Dutch cooling-off period means many operators will miss ‘big bang’.” VIXIO GC 4 May 2021. https://vixio.com/insight/gamblingcompliance/dutch-cooling-off-period-means-many-operators-will-miss-big-bang/.

Wardle, H., Reith, G., Dobbie, F., Rintoul, A., & Shiffman, J. (2021). Regulatory resistance? Narratives and uses of evidence around ”black market” provision of gambling during the British gambling act review. International Journal of Environmental Research and Public Health 18 (21), 11566.

Wardle, H., Reith, G., Bunn, C., & Dobbie, F. (2023). GAM0062 – Gambling regulation. Written evidence [for the UK Parliament]. www.committees.parliament.uk/writtenevidence/118428/pdf/.